Tulevaisuuden lohkoketjunainen (hyödyt osa 3)

Kirjoitin aiemmin kaksi blogia lohkoketjujen hyödyistä (osat 1 ja 2). Mikäli lohkoketju ei ole sinulle tuttu asia, niin lue lisää esimerkiksi tästä. Blogisarjan kolmas osa pohjautuu erääseen lempiaiheistani eli organisaatioiden kehittämiseen ja itseohjautuvuuteen. Yhdysvalloista valtavirtaa edusti termi ”Organization tai Company Man”. Tämä tarkoitti koko elämän kestävään työsuhteeseen tiettyyn yritykseen sitoutunutta ja hierarkian labyrintissä seikkailevaa ja itseään etsivää työntekijää. Yritykseen mentiin töihin nuorena ja sieltä lähdettiin eläkkeelle. Harvemmin asioita myöskään kyseenalaistettiin vaan kyseisissä organisaatioissa oltiin lähinnä Yes -miehiä tai -naisia.

Menemättä sen enempää historiaan tai nykyhetkeen, uskoisin kaikille olevan  selvää, että työn tekeminen on isossa murroksessa. Uudet sukupolvet odottavat eri asioita työltä ja organisaatioilta. Robotit ja tekoäly korvaavat rutiininomaisia työsuoritteita. Perustuloa pohditaan ja kokeillaan. Talouskasvun eksponentiaalista hillitsemistä pohditaan myös, jotta Pallostamme jäisi jotain jäljelle myös tuleville sukupolville. Yksi hyvä huomio on, että pelkästään Yhdysvalloissa self-employed/freelance -perusteisesti työtä tekevät tulevat ohittamaan työsuhteessa olevat henkilöt vuonna 2027. Siis jo kymmenen vuoden päästä!

Kuinka #lohkoketju voi tukea uuden ajan työn ja organisaation rakentamisessa?

Yritysten tarpeesta

Taustoitetaan ensin yritysten tarpeesta. Yritysten olemassaoloa juridisena yhtiönä ei ole vuosikymmeniin kyseenalaistettu. Aikoinaan Coase popularisoi (ks. yhteenveto) yritysten tarpeen nimenomaan juridisena sopijaosapuolena markkinoilla. Markkinat voivat olla kaupankäyntiä, hankintaa, työmarkkinoita, tms. Yrityksen tarve nousee esiin epätäydellisen informaation keräämisessä ja jakamisessa sekä erityisesti transaktiokustannuksissa. Monen osapuolen välisissä transaktioissa on vain yksinkertaisesti tehokasta toimia juridisena yhtiönä, koska tämä alentaa tiedon hankinnan ja transaktion käsittelyn kustannuksia.

Mitä jos me voisimme hoitaa juridisesti pätevästi ja yritysmuotoa tehokkaammin toimintamme transaktiot/tapahtumat suoraan lohkoketjussa? Lohkoketju rakentaa osapuolten välisen verkoston luottamuksen.  Smart contract automatisoi transaktiot ja siihen liittyvät etu- ja jälkikäteisehdot, jolloin esim. kansainvälisessä vaihdannassa ei tarvita pankkeja luotettavina välikäsinä. Kryptovaluutat (tai Fiat-valuutat lohkoketjuissa) rakennettuna hajautetun tilikirjan päälle varmistavat reaaliaikaisen kirjanpidon sekä taseen ja tarvittaessa maksut eri osapuolten välillä. Itselleni lohkoketjun päälle toteutettu toimintamalli kuulostaa huomattavasti tehokkaammalta kuin perinteinen yritysmuoto, vaikka emme siihen vielä ole täysin (kulttuurillisesti ja teknologisesti) valmiita.

Uuden ajan organisaatiomallit

Tällä hetkellä keskustellaan todella paljon innostumisesta/itseohjautuvuudesta, työn imusta, TEALista, LEANista, holokratiasta ja niin edelleen. Yhteistä näille eri suuntauksille on yksilön hyvinvoinnin ja vastuun kunnioittaminen yrityksen etujen edelle. Luonnollisesti, yrityksen arvot ja tahtotila suhteessa yksilön toimintaan eivät voi olla räikeän ristiriitaisia. Yksilön kunnioittamisen lisäksi modernit organisaatiot perustuvat luottamukseen sekä työn tekemisen sujuvoittamiseen. Johto on mahdollistaja, ei päättäjä tai kertoja tulevaisuuden menestystarinassa. Yrityksen tulee luonnollisesti tuottaa voittoa, mutta emme ole enää halukkaita uhraamaan yksilöitä voittojen maksimoinnin kustannuksella. Kohtuus kaikessa lienee perisuomalainen tilanteeseen soveltuva sanonta.

Lisäksi perinteinen hiearkkinen päätöksenteko on kulkemassa kohti vääjäämätöntä loppuaan, ainakin asiantuntijaorganisaatioissa. Ihmiset, kuten myös IoT perusteinen data ja tekoäly – AI – halutaan valjastaa mukaan vuolaampien ja moninaisempien päätöspurojen aikaansaamiseksi. Enää emme keskustele johtajan päätöksistä, vaan kollektiivisesta osallistumisesta päätöksentekoon. Parempia yhdessä tehtyjä päätöksiä, ei nurkkahuoneesta loistavaa johtajan näkemystä.  Ohi on myös ajat, jolloin ihmiset ottivat vastaan kuuliaisesti myös omia mielipiteitään tai arvojaan vastaiset päätökset.

Yhdessä olemme enemmän kuin yhden johtajan teholtaan rajattu prosessori!

Hajautettu luottamusperusteinen organisaatio

Mitä jos tulevaisuudessa me kaikki olemmekin  lohkoketjunaisia ja -miehiä? Miltä lohkoketjuun perustettu, demokraattisesti ja läpinäkyvästi ohjattu sekä päätöksentekoa myöten mallinnettu organisaatio näyttäisi?

Blockchain (Wo)man korvaa Company Manin tulevaisuudessa!

Laita silmät kiinni ja kuvittele talvinen maisema, kuten tätä kirjoittaessani. Tai kuvittele sittenkin organisaatio, jota johdetaan täysin läpinäkyvästi, luottamuksella sekä tekemällä päätökset hajautetusti – ehkä jopa äänestämällä. Tämä kaikki tapahtuisi lohkoketjussa kryptografisesti suojatussa ympäristössä, jossa luottamus voidaan rakentaa erityisesti verkostolle mutta myös jopa tuntemattomien henkilöiden välille. Globaali virtuaaliorganisaatio. Teknologisesti varmennettuna ja yhteisesti ohjattuna!

Organisaatiota ei välttämättä olisi olemassa juridisena (sopimis)organisaationa. Ihmiset uskaltaisivat luottaa verkostoon ja toisiinsa. Heidän maineensa sekä yhteistyöhalunsa vaikuttaisi heidän päätösvaltaan.

Päätöksenteko

Lohkoketju mahdollistaa päätöksenteon hajauttamisen koko organisaatiolle, ja jopa ulkoisille sidosryhmille (sijoittajat, NGO’t, advisorit, tms). Yksittäisiä päätösehdotuksia voi lähtökohtaisesti kuka tahansa rakentaa smart contractilla ja hakea kannanoton muulta organisaatiolta. Tämä mahdollistaa toki aiemmin mainitsemani ulkoistenkin ajattelijoiden, kuten AI, hyödyntämisen osana päätöksentekoprosessia. Tartu haasteeseen, jos vain uskallat!

Kukin organisaatio voi määritellä ehdot (esim. 50 % enemmistö) milloin päätökset tulevat hyväksytyiksi. Päätöksenteon mandaattia voidaan määritellä joko taloudellisella (sijoitus / Tokeneiden arvo) tai vaikka hyvällä maineella (esim. Reputation Token). Todennäköisesti tulemme näkemään näiden yhdistelmiä, jolloin ”omistusosuus” määrittää päätöksentekovaltaa, mutta voit hankkia hyvää mainetta auttamalla muita sekä toimimalla sääntöjen (esim. arvojen mukainen toiminta tai yhteistyö) mukaan. Mielivaltaisuutta näissä säännöissä ei tietenkään voi eikä pidä käyttää.

Toiminnan seuranta ja kontrollointi

Lohkoketju yhdistettynä IoT:hen (Internet-of-Things) ja AI:hin (Tekoäly) mahdollistaa toistuvaisten tapahtumien, päätösehdotusten sekä rahaliikenteen pyörittämisen ilman raskasta business tai operations controller tiimiä, validoituun dataan perustuen. Smart contracteille voidaan määritellä suoraan ehtoja, milloin eri toimenpiteet tapahtuvat prosesseissa automaattisesti. Tällainen esimerkki voi olla vaikka kylmäkuljetus. Tilaus on tullut automaattisesti järjestelmään, jonka jälkeen kuljetus on kasattu ja saatettu matkaan sensoreiden kera. Sensorit seuraavat sekä kuljetuksen etenemistä että lämpötilan säilymistä alle sovitun lämpötilan. Mikäli kuljetus ei toteudu sovitussa aikataulussa tai lämpötila menee yli rajojen kauppa ei joko tapahdu tai esim. myöhästymisestä on alennus. Kuljetuksen saavuttua perille sensorit vahvistavat saapumisen ja lämpötilan, jonka jälkeen ostava taho vapauttaa rahat. Tämän jälkeen myyjä vaihtaa omistajuuden. Kaikki toimenpiteet kirjautuvat ja raportoidaan reaaliaikaisesti. Tämä tapahtuu automaattisesti sekä kaikille osapuolille täysin läpinäkyvästi. Ja tämä on vain yksi monista esimerkeistä.

Sijoittajat ja heidän äänivaltansa

Ethereum lohkoketjun päälle rakennetussa DAO (Decentralized Autonomous Organization)  -organisaatiossa oli kunnianhimoinen tavoite rakentaa yrityksistä ja valtiosta riippumaton organisaatio. Esimerkiksi sijoittajien äänivallan demokratisointi oli yksi hankkeen tavoitteista. Ajatuksena oli, että smart contracteja olisi käytetty päätösten hakemiseen suoraan sijoittajilta. Rahoitusmalli ei myöskään ollut perinteinen keskitetty vaan hajautettu ICO (Initial Coin Offering). Itse tekninen toteutus meni pieleen ja ICOlla hankitut rahat vääriin käsiin, mutta mallina DAO kertoo mielestäni tulevaisuudesta. Kuinka voimme tuoda sijoittajat ja muut ulkoiset sidosryhmät mukaan aktiivisemmin kehittämään yritystä sekä osallistumaan myös arjen päätöksiin. Tämä avaa uudenlaisen näkymän tulevaisuuteen ja tulee olemaan myös ICOjen yleistyttyä tarpeen, koska ICOssa yrityksen omistajuus ei siirry tai dilutoidu, kuten perinteisissä sijoituksissa.

Näetkö itsesi tulevaisuuden lohkoketjunaisena / -miehenä?

Mikäli kiinnostuit teemasta, voit tutustua tarkemmin esim. seuraavien linkkien kautta. Nämä toimivat itselleni inspiraationa tähän kirjoitukseen ja täydensivät omaa aiempaa pohdintaani.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close