Lohkoketjujen vaikutukset osa 1: Vakuuttaminen

Tämä kirjoitus aloittaa uuden blogisarjan lohkoketjujen potentiaalisista vaikutuksista eri toimialoihin. Alkuun on hyvä muistaa, että lohkoketjuja – tai laajemmin pitäisi puhua Distributed Ledger Teknologioista – vasta pilotoidaan tuotantokäytössä, joten sarjassa esitettävät näkemykset ovat mahdollisia, mutta kokemusta näistä ei vielä ole. Vielä en siis löisi näiden skenaarioiden päälle Myytinmurtajien ”Confirmed” -leimaa. Kukaan ei tiedä vielä varmasti mihin tarpeeseen lohkoketjut soveltuvat laajemmassa käytössä. Laita siis visiointilasit päähän ja jatka lukemista.

Ensimmäiseksi toimialaksi päätyi vakuuttaminen.  Lähtökohtaisesti lohkoketjut – joko avoimina tai luvanvaraisina – omaavat suuren potentiaalin toimialoilla, joissa on vahva kolmas osapuoli. Vakuuttaminen on tästä tyypillinen esimerkki.

Lohkoketjut – uhka vai mahdollisuus vakuutusyhtiölle?

Lisäksi, vaikka Suomessakin on kymmeniä ja kymmeniä vakuutusyhtiöitä, toiminta on hyvin keskittynyttä suurten vakuuttajien ympärille. Jos katsoo Suomen markkinaa, kutistuu lista lähes yhden käden sormilla laskettavaksi kun puhutaan merkittävistä vakuuttajista.

Onko lohkoketju merkittävä uhka vakiintuneille toimijoille vai potentiaalinen oman toiminnan tehostaja robotiikan ja tekoälyn lisäksi? Suomessa on esimerkiksi  Sharemyrisk lanseeraamassa vuoden 2018 aikana P2P -palvelua, joten nämä muutokset ovat jo nurkan takana. Samoin globaalit vakuutusjättiläiset ovat perustaneet B3i -alustan vastaavasti kuin pankit ovat mukana R3:n Corda alustassa.  Itse uskon, että muutos tulee, mutta nopeus ja käyttötapaukset on vielä epäselvää.

Lyhyesti vakuuttamisesta

Vakuutus on menettely tai sopimus, jossa riskin alaiset henkilöt tai yritykset pyrkivät siirtämään (yleensä) jatkuvaa veloitusta vastaan oman riskinsä, sen toteutuessa , vakuuttajalle maksettavaksi. Vakuutuksia myydään niin omaisuuden, hengen kuin tekemisen suojaksi. Lista on sen verran pitkä, että en ala erilaisia vakuutuksia luettelemaan.

Vakuutuksille tyypilliset piirteet ovat (Wikipedian mukaan):

  1. Sattumanvaraisuus. Vakuutuksen kohteena olevan riskin (esimerkiksi tulipalon tai sairastumisen) toteutuminen riippuu epävarmasta tapahtumasta ja sen tulee olla ennalta arvaamaton.
  2. Vahingonmahdollisuus. Vakuutus voi koskea vain ennalta sovittua korvausta vahingosta.
  3. Vakuutusmaksun ja riskin vastaavuus. Pitkällä aikavälillä vakuutusmaksujen ja vakuutuksesta maksettavien korvausten tulee olla tasapainossa ottaen kuitenkin huomioon vakuutusten hoitokustannukset.
  4. Tasaus suuren joukon kesken. Yleensä vakuutettava riski on samankaltainen suurella joukolla vakuutuksenottajia.
  5. Vakuutuksenantaja on vakuutuksenottajista riippumaton taho.

Miten lohkoketju voisi auttaa näissä vakuuttamisen ominaispiirteissä? Tai millaisia riskejä lohkoketjun mahdollisuudet tuovat vakuutusyhtiöille? Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan alla seitsemän käyttötapauksen verran.

Lohkoketjun potentiaaliset käyttötapaukset

Ensimmäinen käyttötapaus on tunne asiakkaasi eli KYC (Know-Your-Customer). Lohkoketju mahdollistaa vahvojen identiteettien luomisen osaksi vakuuttamisen prosessia. Henkilö tunnistautuu, tai on tunnistautunut esim. kansallisen identiteetin (ks. esim. Trustnet), kerran prosessissa. Tämän jälkeen hänelle synty vahva ja tunnistettu identiteetti. Identiteetin hallinta tapahtuu kuitenkin anonymisoidusti, jolloin vakuuttamisen eri sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät voivat käsitellä tietoa vapaammin, lakien puitteissa tietenkin, henkilöllisyyden ollessa suojattu. Tradle on toteuttamassa globaalia KYC -palvelua lohkoketjun päälle rakennettuna. Heidän palvelunsa lupaa alentaa huomattavasti kustannuksia ja lisätä tehokkuutta, mutta kuitenkin samanaikaisesti tarjoaa riittävän hyvä työkalut henkilöiden tunnistamiseen. Lisäksi globaalista palvelusta huolimatta he työskentelevät aktiivisesti regulaattoreiden kanssa palvelun edistämiseksi ja kehittämiseksi.

Toinen käyttötapaus liittyy mikro- ja vertaisvakuuttamiseen. Mikrovakuuttaminen liittyy lähinnä kehittyvien maiden tarpeisiin. Lohkoketju mahdollistaa henkilöiden välisen suoran vakuuttamisen globaalilla alustalla, kun tarve ja maksuvalmius on kehittyvissä maissa vasta alkutaipaleella. Mielenkiintoisempi kokonaisuus on vertaisvakuuttaminen (Peer-2-Peer). P2P:sta löytyy jo muutamia lohkoketjuun toteutettuja esimerkkejä. Ensimmäinen on InsureETH, joka on keskittynyt lentovakuuttamiseen. Lisäksi on Dynamis, joka tarjoaa ylimääräisen vakuutuksen työttömyyden, jossa LinkedIniä käytetään mittaamaan mainettasi, varalle. Kuten aiemmin mainitsin, myös Suomesta on tulossa Sharemyrisk vuoden 2018 aikana. Täysin avoimet vertaisvakuuttamisen lohkoketjut onnistuessaan tulevat aiheuttamaan merkittävän riskin nykyisille vakuutusyhtiöille.

Kolmas käyttötapaus on Smart Contractien eli älykkäiden sopimusten hyödyntäminen. Smart Contracteja voidaan hyödyntää silloin, kun prosessin transaktio voidaan ehtoperusteisesti määrittää hyväksytyksi tai hylätyksi. Hyviä esimerkkejä vakuuttamisen osalta ovat reklamaatiokäsittely tai vakuutuskorvauksen maksaminen. Näitä asioita on jo hyvin pitkälle automatisoitu nykyisillä työkaluilla sekä ohjelmistorobotiikka hyödyntäen. Vähintäänkiin samaan toiminnallisuuteen on näin ollen mahdollista päästä myös lohkoketjun päälle rakennetulla palvelulla.

Neljäs käyttötapaus liittyy petosten ehkäisemiseen. Vakuuttamisen yhteydessä on mahdollista varmistua tuotteen omistajuudesta. Hyvänä esimerkkinä toimii timanttien – ja tulevaisuudessa kalliiden omaisuuserien –  oikeellisuuteen ja omistajuuden siirtoihin palvelun kehittänyt Everledger. Everledger merkkaa timantit aidoiksi, jonka jälkeen tiedot kirjataan myös lohkoketjuun. Tämän seurauksena omistajuutta ja omaisuuden siirtymistä voidaan seurata reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi. Vastaavasti Blockverify tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kalliiden tuotteiden kirjaamiseksi lohkoketjuun, jotta koko toimitusketjussa aina vähittäiskauppaa myös voidaan varmistua, että brändistä tai tuotteesta ei ole tehty (halpoja) kopioita. Lohkoketju mahdollistaa myös IoT -datan sekä sopimusdokumentaation luotettavan ja kiistämättömän kirjaamisen vakuutuspäätösten tueksi.

Viides käyttötapaus – vakuutuksenottajan käyttäytymis- ja terveystiedon varastointi – yhdistää sekä vakuuttamista että SoTea. Uskon, että vakuuttamisessa mennään enemmän ja enemmän dynaamiseen hinnoitteluun. Tällä tarkoitan sitä, että vakuutetun käyttäyminen (esim. liikkuminen, terveet elintavat tai ajotapa) vaikuttaa jatkuvasti palvelun hinnoitteluun joko alentavasti tai nostavasti. Sama tieto voi olla myös useamman toimijan, kuten moderni työterveys, käytössä ja vakuutettu päättää itse tietojensa avoimesta tai anonyymista jakamisesta eri toimijoille. Dynaaminen hinnoittelu voidaan mallintaa ja rakentaa smart contracteilla. Näin varmistuu yksityisyydensuoja, tietojen turvallinen varastointi ja jakaminen sekä hinnoittelun ja maksamisen automatisointi henkilön käyttäytymiseen perustuen. Tämä mahdollistaa nykyistä reaaliaikaisemman riskiarvion ja riskin hinnoittelun.

Kuudes käyttötapaus on hallinnollisten prosessien ja kulurakenteen tehostaminen. Vakuuttaminen on monen muun toimialan ohella hyvin byrokraattista ja papereiden pyörittelyyn perustuvaa. Vakuutusilmoitusten (claims) käsittelyä on jo pitkään automatisoitu säännöin ja ohjelmistorobotiikkaa hyödyntäen. Vastaavasti asiakaspalvelua on automatisoitu Chatbottien, kuten IF:n GetJenny case, avulla. Lohkoketjua voidaan hyödyntää vakuutusilmoitusten kirjaamisessa ja käsittelyssä. Tiedot tallennetaan luotettavasti ja tiedot ovat auditoitavissa sekä muuttumattomia. Smart contractien avulla voidaan  vakuutusilmoitusten käsittely automatioida päätöksestä maksamiseen saakka. Vastaavasti jälleenvakuuttajien (re-insurers) ja vakuutusyhtiöiden välinen täsmäytys voidaan hoitaa lohkoketjussa jaettuna tilikirjana sekä vaihtotaseena. Tiedot ovat käyttöoikeuksin rajatusti näkyvissä kaikille osapuolille reaaliaikaisesti. Tämä tehostaa taustaprosesseja huomattavasti.

Seitsemäs ja tämän blogikirjoituksen viimeinen käyttötapaus on vakuutetun sopimusten elinkaaren hallinta. Vakuutussopimukset ovat ehtoineen todella laajoja ja myös siiloutuvat helposti yksittäisenkin yhtiön sisällä. Lisäksi vakuutuksen hyötyjä voi muuttua, esim henkivakuutuksessa.  Lohkoketju mahdollistaisi turvallisen sopimus-, vakuuttaja sekä hyötyjätietojen tallentamisen, johon sekä vakuutetulla että vakuuttajalla oikein määritellyin käyttöoikeuksin olisi pääsy. Lisäksi myös vakuutussopimuksiin tehdyt muutokset tulisivat koko elinkaaren ajaksi näkyviin muuttumattomina tietoina. Näin vakuutuksen realisoituessa maksettavaksi on mahdollista varmistua koko sen elinkaaresta.

Uskotko lohkoketjujen muuttavan perinteikästä vakuuttamisen toimialaa?

Tällaisia arvioita olen pohtinut lohkoketjujen vaikutuksista vakuutusyhtiöille. Kirjoitussarja tulee jatkumaan koskien eri toimialoja, kuten pankit, media, toimitusketjun hallinta/logistiikka ja niin edelleen.

2 vastausta artikkeliin “Lohkoketjujen vaikutukset osa 1: Vakuuttaminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this:
search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close